torstai 22. kesäkuuta 2017

Päiväkirjamerkintöjä matkalta – Japani, Tokio, osa I



Vaikka omassakin lähipiirissäni Japania on kehuttu tutustumisen arvoisena maana, omakohtainen kokemus siitä yllätti positiivisesti. Harvoin mikään maa tai kaupunki on vaikuttanut niin voimakkaasti omaan mieleen. Muistan aikanaan San Franciscon olleen mystinen kokemus positiivisessa mielessä. Tokio oli kuitenkin kertaluokkaa mystisempi ja voimakkaampi kokemus.

 Mikä siinä Japanissa sitten vaikutti niin voimakkaasti?  Ehkä japanilaisen kulttuurin totaalinen erilaisuus verrattuna eurooppalais-amerikkalaiseen kulttuuriin. Kun ensi kertaa omakohtaisesti kokee sen, vaikutus on melkein tyrmäävä.  Vaikutuksen teki ennen kaikkea järjestys ja siisteys, yhteisöllisyys, ystävällisyys, estetiikka ja uskonnollisuus.

Missään en ole kohdannut niin järjestäytynyttä ja siistiä yhteiskuntaa. Siis kaikilla tasoilla. Ei tarvitse pelkästään puhua vessoista. Joita oli kaikkialla ja jotka olivat yltiösiistejä kaikki. Siis kaikki.  Ei niin pientä kahvilaa ettei siellä olisi puunattua ja siistiä vessaa, joka aina toimii ja josta ei koskaan ole loppu saippua tai mikään muukaan.  Ja mikä kuvaisi paremmin japanilaisen kulttuurin sisäänrakennettua siisteyttä kuin  automaattivessat. Suunenäsuojukset ihmisten kasvoilla ovat kuulemma paitsi omaksi myös muiden suojaamiseksi taudeilta. Aterian aluksi annetaan kuumat pyyhkeet käsien siistimiseksi. Ihmisten käyttäytyminen täyteenahdetuissa junissa ja kaduilla oli ystävällistä ja säntillistä. Kuulutukset ohjaavat liukuportaissa pitämään kaiteesta kiinni ja välttämään kengännauhojen jäämistä portaiden väliin. Ja jos liikut lapsen kanssa ole hyvä ja käytä hissiä. Ihmiset osaavat jonottaa siisteissä jonoissa juniin ja busseihin ja odottaa kunnes ulostulevat ovat kaikki pois kulkuvälineestä. Kukaan ei töni tai tuupi. Kadunkulmissa ja asemilla poliisit tai jonkinlaiset ohjaajat valvovat että kaikki sujuu hyvin. Kaikkialla liikkumisvälineissä ja asemilla on tauluja ja julisteita, joissa on erilaisia ohjeita vaikka kuinka paljon (mitä ne ovat en tiedä kun en osaa japania). Matkalaukkusi terminaalibussiin pakkaavat bussifirman nuoret työntekijät, jotka kumartavat syvään kun bussi saapuu ja lähtee. Suomessa voisimme vain haaveilla tällaisesta.

1 kommentti:

  1. Havaintosi pitää hyvinkin paikkaansa turistien suosimissa paikoissa, kuten Tokiossa. Maahan syvemmälle ja syrjemmälle päästessään huomaa nopeasti että tuo kiiltokuvamainen imago on osaltaan vain pinnalla ja alta löytyy likaa ja ongelmia kuten missäkin muussa valtiossa.

    Palvelualttius, tai pikemminkin palvelujen ja ohjeiden tuputtaminen, on myös luonut vastareaktioita sitä kohtaan. Jopa niin että sille on muodostunut omia termejä, mm. "arigata meiwaku".

    Mutta, on toki myönnettävä että systeemi toimii ohjailemaan ihmismassoja sopivasti. Eihän metropoli ilman tuota asennetta toimisikaan vaan ajautuisi kaaokseen.

    VastaaPoista

Kehitysmaiden ongelmat ovat länsimaiden syy?

Haitin ongelmat jatkuvat. Aseistetut jengit hallitsevat mm. Haitin pääkaupunkia lähes kokonaan. Maassa ei ole infrastruktuuria eikä toimivaa...