”Tämä riitti minulle ” – miesten arvomaailma muutoksessa

Financial Times julkaisi alkuvuodesta 2024 tutkimuksen eri maiden nuorten arvoista. Sen mukaan miesten ja naisten arvot ovat erkanemassa toisistaan yhä enemmän. Länsimaissa erityisesti 2010-luvulta lähtien arvomaailman ero on tullut suureksi. Esim. USA:ssa, Britanniassa ja Saksassa nuoret miehet suosivat yhä useammin konservatiivisia arvoja, kun taas naiset ovat muuttuneet entistä liberaaleimmaksi. Naiset ovat yhä useammin arvoliberaaleja ja kannattavat sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta sekä naisen asemaa korostavia arvoja. Nuoret naiset suhtautuvat miehiä liberaalimmin esimerkiksi maahanmuuttoon ja rodulliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Monissa maissa naiset ovat siirtyneet kannattamaan vasemmistolaisia arvoja ja miehet joko pysyvät poliittisesti paikoillaan tai siirtyvät oikealle. Suomessa on nähtävillä sama kehityskulku . Suomessa miehet ovat yhä useammin äänestäneet oikeistopuolueita ja naiset vihreitä ja vasemmistoa. Suomessa myös talouspolitiikan suhteen arvot ovat erkaantuneet: miesten arvomaailma on muuttunut markkinamyönteisemmäksi, toisin kuin naisten.

Viime vuosien poliittisen ja sosiaalisen median pommitus ja erilaiset naisten asemaan liittyvät liikkeet kuten #metoo, radikaalifeminismi sekä puhe mansplainingistä ja toksisesta maskuliinisuudesta ovat johtaneet siihen, että miehet ovat kokeneet miehen identiteettinsä ja seksuaalisuutensa uhatuiksi. Monille perinteisiä arvoja kunnioittaville miehille myös sukupuolien moninaisuuden korostaminen ja woke-ideologia ovat olleet liikaa. Feministinen tutkimus on korostanut sitä, että tyttöjen ongelmat ovat yhteiskunnallisia tasa-arvo-ongelmia, mutta samaan aikaan ”poikien ongelmat ovat heidän omia ongelmiaan, ja että heidän tulee olla niistä itse etuoikeutetun patriarkaatin jäseninä vastuussa”.

Kuten HS kirjoitti, mieheydestä puhutaan paljon ongelmien kautta. ”Keskustelu naisia aliarvioivista asenteista ja maskuliinisuuden toksisista osista purkaa machokulttuurin todellista ahtautta. Joillekin puhe miesselittämisestä tai setämeiningistä voi kuitenkin jättää tunteen siitä, että suuri osa omasta mieheydestä on vääränlaista.”

Jopa miesten pelikulttuuria syytetään kulttuurisodasta feminismiä ja vasemmistolaisuutta vastaan, kuten käy ilmi Tampereen yliopiston sukupuolen tutkimuksen laitoksen tutkimuksesta Syrjityt soijapojat ja pilattu pelaaminen: maskuliinisuus ja antifeminismi Ylilaudan pelikulttuurikeskusteluissa.

Miehet arvostavat enemmän perinteisiä arvoja ja vierastavat esim. sukupuoli-ideologiaan perustuvaa transliikehdintää ja äärifeminismiä. Transgender-liike on paljolti naisten aikaansaama liikehdintä. Miehet eivät ole löytäneet kotiaan vasemmistolaisesta ja ideologisesti ateistisesta, jopa kristinuskoa kritisoivasta ja pilkkaavasta liikehdinnästä. Se on tullut heidän osaltaan tiensä päähän.

Miesten arvomaailman muutos on reaktiivista yhteiskunnan instituutioiden kuten yliopistojen, kirkon, median ja julkisen keskustelun liberalisoitumiselle ja poliittiselle vihervasemmistolaisuudelle. Näitä taas ovat ajaneet erityisesti nuoret naiset. Miesten arvomaailman muutos heijastuu miesten poliittiseen valintaan, joka on yhä useammin konservatiivinen, perinteisiä yhteiskunnallisia ja uskonnollisia arvoja korostava. Suomessa tämä muutos on viime vaaleissa ollut silmiinpistävä.

 

Kehitysmaiden ongelmat ovat länsimaiden syy?

Haitin ongelmat jatkuvat. Aseistetut jengit hallitsevat mm. Haitin pääkaupunkia lähes kokonaan. Maassa ei ole infrastruktuuria eikä toimivaa hallitusta. Maailman ruokaohjelman mukaan miljoonat ihmiset ovat nälänhädän vaarassa.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen totesi 13.3. Ylen Aamussa, että ” Haiti oli ensimmäinen maa, jossa orjat vapauttivat itsensä. Ikään kuin kostoksi tästä, osoittaakseen, että orjien vapauttaminen ei kannata, ulkovallat laittoi Haitille kaikenlaisia kostotoimenpiteitä, jotka kesti kymmeniä vuosia. Ja näiden seurauksena maa on hyvin heikko valtio.”

Teivainen edustaa vasemmistolaisesti ajattelevia intellektuelleja, jotka ovat omaksuneet vuosikymmenten ajan tämän ”mantran”: ulkovallat (erityisesti siis länsimaat) ovat omalla toiminnallaan halvauttaneet maiden kehityksen. Kolonialismi, orjakauppa, luonnonvarojen riistäminen jne.

Magatte Wade on syntyjään senegalilainen yrittäjä ja tunnettu luennoitsija ja influensseri. Hän on kommentoinut Afrikan köyhien maiden kehitystä ja tilaa. Hänen mielestään 1800–1900-luvun kolonialismi ei ole syy siihen kuinka huonossa jamassa Afrikan maat nyt ovat. Syy on maissa itsessään. Tärkein syy on marxismi-sosialismi, johon maat ovat turvautuneet itsenäistyessään. Hänen mukaansa kaikki 60-luvulla itsenäistyneiden Afrikan maiden johtajat olivat sosialisteja tai osa jopa kommunisteja. Sosialistinen järjestelmä ei rakentanut hyvinvointia Afrikassa niin kuin se ei ole tehnyt muuallakaan. Koska yrittäjyyttä ei ole, maiden talous ei ole terveellä pohjalla.

Ongelmissa olevia maita tulee auttaa, ja auttajina ovat ne, joilla on rahaa ja ruokaa ja apuvoimia lähetettäväksi. Mutta mailla itsellään on vastuu siitä, että ne tekevät parhaansa, jotta olot paranisivat.

Kehittyvät maat, Haiti mukaan lukien, ovat itse vastuussa oman maansa kehityksestä. Länsimaat ovat aina 60-luvulta lähtien  - ja jo 1800-luvun lopun kristillisestä lähetystyöstä lähtien – yrittäneet auttaa kehittyviä maita jaloilleen. On annettu rahaa, järjestetty asiantuntijoita infrastruktuurin rakentamiseen, annettu ruoka-avustusta jne. Silti maat eivät ole päässeet jaloilleen tämän yli 60 vuoden ajanjakson aikana. Eivätkä pääsekään, jos länsimaat syyttävät itseään koko ajan ja syytävät vain lisää ja lisää apua välittämättä ollenkaan siitä, mikä maan sisäinen tilanne on. Monissa Afrikan maissa  - ja myös Haitissa -  on valtaa pitävillä kyllä rahaa aseistaa nuoria miehiä omiin sotajoukkoihinsa, usein Venäjän tai Kiinan taustavaikuttamisen avulla, mutta ei asukkaiden hyvinvoinnin takaamiseen. Mailla itsellään on vastuu omien kansalaistensa hyvinvoinnista, valtion rakentamisesta ja infrastruktuurin luomisesta. Sitä vastuuta ei voi paeta vuosikymmenestä toiseen syyttämällä länsimaita riistämisestä ja kolonialismista. Sen tunnustaminen olisi ensi askel rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseksi kehittyviin maihin.