Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehitysmaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kehitysmaat. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. maaliskuuta 2024

Kehitysmaiden ongelmat ovat länsimaiden syy?

Haitin ongelmat jatkuvat. Aseistetut jengit hallitsevat mm. Haitin pääkaupunkia lähes kokonaan. Maassa ei ole infrastruktuuria eikä toimivaa hallitusta. Maailman ruokaohjelman mukaan miljoonat ihmiset ovat nälänhädän vaarassa.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen totesi 13.3. Ylen Aamussa, että ” Haiti oli ensimmäinen maa, jossa orjat vapauttivat itsensä. Ikään kuin kostoksi tästä, osoittaakseen, että orjien vapauttaminen ei kannata, ulkovallat laittoi Haitille kaikenlaisia kostotoimenpiteitä, jotka kesti kymmeniä vuosia. Ja näiden seurauksena maa on hyvin heikko valtio.”

Teivainen edustaa vasemmistolaisesti ajattelevia intellektuelleja, jotka ovat omaksuneet vuosikymmenten ajan tämän ”mantran”: ulkovallat (erityisesti siis länsimaat) ovat omalla toiminnallaan halvauttaneet maiden kehityksen. Kolonialismi, orjakauppa, luonnonvarojen riistäminen jne.

Magatte Wade on syntyjään senegalilainen yrittäjä ja tunnettu luennoitsija ja influensseri. Hän on kommentoinut Afrikan köyhien maiden kehitystä ja tilaa. Hänen mielestään 1800–1900-luvun kolonialismi ei ole syy siihen kuinka huonossa jamassa Afrikan maat nyt ovat. Syy on maissa itsessään. Tärkein syy on marxismi-sosialismi, johon maat ovat turvautuneet itsenäistyessään. Hänen mukaansa kaikki 60-luvulla itsenäistyneiden Afrikan maiden johtajat olivat sosialisteja tai osa jopa kommunisteja. Sosialistinen järjestelmä ei rakentanut hyvinvointia Afrikassa niin kuin se ei ole tehnyt muuallakaan. Koska yrittäjyyttä ei ole, maiden talous ei ole terveellä pohjalla.

Ongelmissa olevia maita tulee auttaa, ja auttajina ovat ne, joilla on rahaa ja ruokaa ja apuvoimia lähetettäväksi. Mutta mailla itsellään on vastuu siitä, että ne tekevät parhaansa, jotta olot paranisivat.

Kehittyvät maat, Haiti mukaan lukien, ovat itse vastuussa oman maansa kehityksestä. Länsimaat ovat aina 60-luvulta lähtien  - ja jo 1800-luvun lopun kristillisestä lähetystyöstä lähtien – yrittäneet auttaa kehittyviä maita jaloilleen. On annettu rahaa, järjestetty asiantuntijoita infrastruktuurin rakentamiseen, annettu ruoka-avustusta jne. Silti maat eivät ole päässeet jaloilleen tämän yli 60 vuoden ajanjakson aikana. Eivätkä pääsekään, jos länsimaat syyttävät itseään koko ajan ja syytävät vain lisää ja lisää apua välittämättä ollenkaan siitä, mikä maan sisäinen tilanne on. Monissa Afrikan maissa  - ja myös Haitissa -  on valtaa pitävillä kyllä rahaa aseistaa nuoria miehiä omiin sotajoukkoihinsa, usein Venäjän tai Kiinan taustavaikuttamisen avulla, mutta ei asukkaiden hyvinvoinnin takaamiseen. Mailla itsellään on vastuu omien kansalaistensa hyvinvoinnista, valtion rakentamisesta ja infrastruktuurin luomisesta. Sitä vastuuta ei voi paeta vuosikymmenestä toiseen syyttämällä länsimaita riistämisestä ja kolonialismista. Sen tunnustaminen olisi ensi askel rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseksi kehittyviin maihin.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2023

Köyhyys ja aliravitsemus - Miten kehitysmaat pääsisivät jaloilleen?

Kehitysmaissa kuolee vuosittain yli 8 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Suurin syy kuolleisuuteen ovat infektiotaudit, ennen kaikkea ripulitaudit. Tuberkuloosiin kuolee maailmassa vähintään yhtä paljon ihmisiä kuin covid-infektioon on kuollut. Eniten tuberkuloosia sairastavia on Aasian (6 miljoonaa) ja Afrikan (3 miljoonaa) köyhillä alueilla. Aliravitsemus lisää infektioista johtuvien kuoleman riskiä. YK:n mukaan jopa 24.5 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii kroonisesta nälästä Pohjois-Afrikassa.

Björn Lomborg on tanskalainen tutkija ja kirjailija, Copenhagen Business Schoolin apulaisprofessori. Hän on kritisoinut YK:n kehittyvien maiden kehitysohjelmaa MDG:tä (Millenium Development Goals) siitä, että siinä kehityskohteita on liikaa (169 kpl) ja liian yleistasoisia (https://www.copenhagenconsensus.com/halftime). Sinänsä tavoitteet ovat hyviä: mm. äärimmäisen köyhyyden ja aliravitsemuksen voittaminen, infektioiden vähentäminen ja koulutuksen lisääminen. Tavoitteet ovat kuitenkin liian laajat ja kunnianhimoiset, jotta ne voisivat olla hyödyllisiä. Niissä tulisi olla enemmän tehokkuusharkintaa, ts. mihin toimiin kannattaa panostaa, jotta rahoille saataisiin maksimaalinen hyöty. Esimerkkinä siitä kuinka abstaktilla tasolla YK:ssa liikutaan, Lomborg esitti erään kehitystavoitteen kuvailun:  “…by 2030 ensure all learners acquire knowledge and skills needed to promote sustainable development, including among others through education for sustainable development and sustainable lifestyles, human rights, gender equality, promotion of a culture of peace and non-violence, global citizenship, and appreciation of cultural diversity and of culture’s contribution to sustainable development.” Mahdollisesti edes YK itse ei tiedä mitä tuo tarkkaan ottaen tarkoittaa.

Lomborgin mukaan kustannustehokkaat tavoitteet olisivat ainakin seuraavat:

1.       Vastasyntyneiden ja lapsivuodekuolleisuuden vähentäminen

2.       Aliravitsemuksen voittaminen

3.       Perusterveydenhuollon järjestäminen

4.       Korruption kitkeminen

5.       Tehokkaamman peruskoulutuksen järjestäminen ja opettajien opettaminen

6.       Malarian voittaminen

7.       Pitkäaikaissairauksien hoidon tehostaminen

8.       Tuberkuloosin voittaminen

9.       Polion hävittäminen

10.   Lasten rokottaminen.

Listalla on siis neljä infektiotautia, viisi jos lapsikuolleisuuteen oleellisesti liittyvät ripulitaudit lasketaan mukaan.

Nämä tärkeimmät kohteet eivät vaadi suurta rahallista panostusta, mutta sillä rahalla voi saada paljon aikaan. Paljon enemmän kuin YK:n taivaita maalailevilla vihreillä ratkaisuilla. Kehitysmaiden syvimmät ongelmat eivät ole esimerkiksi ilmastoon liittyviä tai vihreään politiikkaan liittyviä. Ne ovat yksinkertaisia, mutta vuosisatojen ajan köyhiä ja aliravittuja kansoja vaivaavia ongelmia. Ne pitäisi ratkaista ensin ennen kuin mennään länsimaille tutumpiin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten fossiilisen energian vähentämiseen. Meille länsimaalaisille tuberkuloosi ja polio ovat unohdettuja ja vähäteltyjä ongelmia. Näihin Lomborgin mainitsemiin yksinkertaisiin ongelmiin käsiksi käyminen vaatisi vain pientä rahallista panostusta, mutta maiden hyvinvointi paranisi oleellisesti.

Suuri feminisaatio

Jukka Savolainen kirjoittaa Verkkouutisten kolumnissa https://www.verkkouutiset.fi/a/suuri-feminisaatio-ja-suomalaiset-instituutiot/?fbcli...