Maapallo on kuolemassa – mennään marssimaan!

V. 2016 mediassa kohistiin National Geographic-lehden uutisesta, että puolet Ison valliriutan koralleista on kuollut (https://yle.fi/a/3-10348763). Kuitenkin Australian merentutkimusinstituutti uutisoi v. 2021, että korallien määrät ovat kasvaneet ennätyslukemiin (https://www.aims.gov.au/reef-monitoring/gbr-condition-summary-2020-2021)!

Jääkarhujen on ennustettu kuolevan jäätiköiden vähentyessä. Viimeisimpien havaintojen mukaan jääkarhut ovatkin pärjänneet hyvin. Tutkijan mukaan jääkarhu on osoittanut kykynsä sopeutua.”Olot ovat niille yhä tyydyttävät, koska ne tarvitsevat jäätä vain osan vuodesta.” Tutkijan mielestä ilmastonmuutoksen aiheuttaman kärsimyksen symboliksi saattaisikin sopia paremmin joku muu eläin (https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010445632.html ).

Hiilidioksidia pidetään tärkeimpänä syynä maapallon lämpötilan nousulle. Tosiasiassa hiilidioksidia tärkeämmiksi 2000-luvun lämpötilavaihtelujen selittäjäksi ovat osoittautuneet ENSO-ilmiö (merivirtojen aiheuttamat lämpenemiset ja jäähtymiset), ilmaston lämpötilojen pitkän aikavälin (vuosikymmenien – vuosituhansien) oskillaatiot sekä auringon lyhytaaltoisen säteilyn aiheuttamat vaikutukset (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/on-se-ilimoja-pidellyt-maapallon-lampotilassa-ei-mitaan-ihmeellista/).

WWF:n mukaan metsiä häviää maapallolta ennätysvauhtia (https://wwf.fi/uhat/metsakato/ ). Kuitenkin tutkimuksen osoittavat, että metsien määrä on kasvanut useilla alueilla maapallolla ja maapallo tosiasiallisesti vihertyy (https://www.is.fi/tiede/art-2000006257007.html , https://yle.fi/a/3-11925580).

Vihreät ovat jo ennen varsinaisen puolueen perustamista marssineet ydinvoimaa vastaan (https://www.vihreat.fi/vihrea/ydinvoimaa-vai-ei-peppi-seppala-ja-kati-juva/). Perusteluna olivat ydinvoimalan saasteet ja käytetyn uraanin loppusijoituksen ongelmat. Nyt ydinvoiman suosio on Energiateollisuuden mukaan ennätyskorkealla sekä meillä että maailmalla (https://energiamaailma.fi/energiasta/energiantuotanto/ydinvoima/).

Ajat muuttuvat ja maailma muuttuu. Se mikä aikaisemmin oli hälytysmerkki, osoittautuikin vääräksi hälytykseksi. Monet keskeiset ilmastoalarmismin triggerit ovat menettäneet merkityksensä. Maapallon ilmasto on niin valtavan monimutkainen kokonaisuus, että mikään tutkimus ei pysty aukottomasti kontrolloimaan kaikkia siihen vaikuttavia osatekijöitä samanaikaisesti ja toteamaan todenpitäviä syy-seuraussuhteita.

Siksi on surullista, että ilmastoalarmistit ovat saaneet puhaltaa maailmanlopun pasuunoihin niin pitkään. Ei siksi ole ihmeellistä, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöt ovat kasvaneet merkittävästi. Nuorista 76 % kokee huolta ilmastonmuutoksen ja 65 % luonnonkatastrofien uhkiin liittyen https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/nuorten-ahdistuneisuus-on-lisaantynyt-merkittavasti/ . Tällainen ahdistuksen lisääminen ei ole kenenkään edun mukaista. Ilmastoahdistus ei auta ketään, ja varsinkin jos siihen ei aina ole edes riittäviä perusteita ja perusteet ovat tutkimustiedon valossa ristiriitaisia. Suomessa valtamediat yhdessä Greenpeacen, Elokapinan ja vastaavien organisaatioiden kanssa (https://www.ilmastotoiminta.fi/jarjestot-ja-liikkeet/) ovat pääasiassa vastuussa ilmastoalarmismin kiihdyttämisestä ja ihmisten ahdistuksen lisäämisestä.

Ilmastopolitiikka ja idealismi

Kohua herätti hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden päätös kutsua ilmastoraportin pitäjäksi maailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri professori Petteri Taalas Suomen ilmastopaneeliin puheenjohtajan Markku Ollikaisen sijasta (https://www.is.fi/politiikka/art-2000009557213.html).  Taalaksen mukaan hiilinielujen merkitystä korostetaan suomalaisessa ilmastokeskustelussa liikaa. Suomalaisessa metsäkeskustelussa on vallalla ”hiilinieluharha”. Suurin ongelma fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomalaisessa metsäkeskustelussa esiin nouseva hiilinielujen katoaminen on Taalaksen mukaan ongelma lähinnä trooppisissa metsissä, jotka eivät uusiudu samalla tavoin kuin metsät Suomessa. Niiden hävittämisestä pidättäytyminen hidastaisi merkittävästi ilmaston lämpenemistä. Suomi on Taalaksen mukaan ollut maapallon ilmastotalkoissa mallioppilas, joka on vähentänyt päästöjään kolmanneksi eniten maailmassa. Hallitus asetti hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 kun se EU:ssa on 2050.  Suomen hiilineutraaliustavoite on kunnianhimoisempi kuin missään muualla.  Mutta tavoiteasetannassa on unohdettu sen kerrannaisvaikutukset talouteen.

Punavihreä hallitus luotti Suomen ilmastopaneeliin yksinomaisena asiantuntijaelimenä. Hallitus irrotti ilmastopolitiikan kokonaan talouselämän realiteeteista.

Hallitusta muodostavien puolueiden nyt tehty valinta oli oikea. Ilmastonmuutos jos mikä on äärimmäisen kompleksinen ongelma. Ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on lukemattomia, ja osa on vielä täysin tuntemattomia. Ilmasto ei ole irrallaan muusta yhteiskunnan toiminnasta, kuten talouselämästä ja ihmisten toimeentulosta. Siksi ilmastonmuutoksessa ei kannata kuunnella vain yhtä viestintuojaa. On otettava huomioon muutkin asiantuntijat ja kuunneltava heitä. Erityisesti ei kannata uskoa kaikkea mitä kuulee. Ilmastonmuutoksesta on tullut politiikkaa. Siksi täytyy aina tarkistaa, kuka puhuu, mistä ja millä perusteella. Tiedemaailmassa on jo kautta aikojen käytetty ns. peer-review’tä, jolloin saadaan mahdollisimman objektiivinen näkemys ongelman ratkaisemisesta.

Edellinen hallitus oli valinnut maailman kireimmät ilmastotavoitteet. Nyt pitäisi vähän istua alas ja pohtia oliko se sittenkin liian kapeakatseista idealismia.