Informaatioleikkiä ilmastonmuutoksella

Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Pasi Huovinen kirjoitti Kauppalehdessä 5.9.2019 että ilmastonmuutokseen liittyviä juttuja julkaistaan mediassa massoittain. Ja riippuen jutun aiheesta, ei julkaisu juuri näytä kulkevan minkäänlaisen seulan tai lähdekritiikin kautta. Hän toivoi juttuihin enemmän lähdekritiikkiä ja suhteellisuudentajua. Hän esimerkiksi toteaa, että luonnonmullistukset kuten tulivuorenpurkaukset voivat vaikuttaa arvaamattomasti ilmastoon. Ihmisten päästöt eivät ole ainoa ilmaston tilaan vaikuttava tekijä. Tämä on päivän selvää ilmastotieteilijöille, mutta medialla ja sitä kautta suurella yleisöllä vaikuttaa olevan vaikeuksia pitää tätä mielessä. 

Onkin hämmentävää kuinka paljon ilmastonmuutoshype on vallannut tilaa mediassa ja somessa lyhyessä ajassa. Jalkoihin ovat jääneet lähdekritiikki ja objektiivisuus. Ilmaston muuttuminen jos mikä on hyvin monitahoinen asia, eivätkä asiantuntijat missään mielessä ole siitä yhtä mieltä. Miten voisivatkaan kun esimerkiksi maapallon (!) lämpötilan mittaamisessakin on otettava huomioon mittaustulosten laajat luottamusvälit. Ja vielä jos asiantuntija – tai kuka tahansa - uskaltaa kyseenalaista ilmastonmuutoshypetyksen, hänet teilataan enemmän tai vähemmän julkisesti.

Ilmastoahdistuksen sijaan itse kärsin siitä, että erityisesti lapsia ja nuoria ahdistetaan tällä vaikealla makrotason ongelmalla. Kun somevaikuttajat ja julkkiksetkin helposti menevät mukaan ajan ilmiöihin, on selvää, että ahdistus leviää helposti ihmisiin, joilla ei käytännössä ole mahdollsuutta käsitellä asiaa omassa mielessään realistisesti. En esimerkiksi kovin korkealle arvosta sitä, että lapsille kerrotaan ainoan oikean matkustustavan Amerikkaan olevan purjehtiminen (joka siis vaatii paljon polttoaineella tapahtuvaa apujoukkojen ja materiaalien kuljetusta, materiaalien valmistusta yms.) ja että lentämisen kuuluukin aiheuttaa ahdistusta, jota tulisi jollakin tavalla kompensoida eli hyvittää. Kaikki kunnia Greta Thunbergille, mutta toivoisi että tempaus jäisi ainoaksi laatuaan. Ei tällä tavoin ratkaista (mahdollista) ilmastonmuutosta.

60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa nuorina kärsimme ydinsodan pelosta. Se oli sentään jotenkin realistinen pelko ja kuitenkin helposti käsitettävissä. Täytyy toivoa, että nykyajan lapset eivät kärsi kohtuuttomasti tästä ilmastohysteriasta. Pelko ei muuta ihmisiä, vaan tieto. Oikea tieto siis.

Should I Quit Social Media?

”Should I Quit Social Media?” on kysymys, jota pohditaan blogeissa ja kolumneissa yhä enemmän. Pitäisikö lopettaa sosiaalisen median käyttö? Onko sen käyttämisestä mitään hyötyä? Mitä se antaa minulle?

Pääsiäispyhänä vaelsin luontopolulla ja kuuntelin pitkästä aikaa pelkkää metsän hiljaisuutta. Myöhässä olevan kevään takia luonnosta ei kuulunut absoluuttisesti mitään. Seisahduin ja jäin tuijottamaan jonnekin metsän rajaan ja huomasin, että vain olin ajattelematta yhtään mitään.  

Nykyisin aina jos olen yksin bussissa tai kahvilassa, jätän kännykän laukkuun ja vain istun ja annan ajan kulua, olen tässä, läsnä. Kotiaskareet teen mielummin hiljaisuudessa ja telkkari suljettuna.

Läsnäoleminen ja hiljaisuus. Sosiaalisen ja muun median kakofonian voi katkaista. Loputon ihmisten ja mainosten ja uutisten pulina on saatava välillä kokonaan korvista ja silmistä. Parhaiten se onnistuu lopettamalla facebookin, twitterin ja snapchatin seuraaminen ja sulkemalla telkkari. Ja samoin kuin ruokavalion tai elintapojen muutoksessa, parhaiten toimii asteittainen muutos: itse lopetin facebookiin postaamisen, sen jälkeen uutisvirran seuraamisen ja lopulta ehkä deletoin koko facebookin. 

Läsnäolemisen taito on vaikeaa, mutta kun siihen oppii, se on hyvin vapauttavaa. Sen ei tarvitse olla karismaattinen kokemus niin kuin Echard Tollella (Länsäolon voima), vaan se voi olla arkinen oivallus siitä, että voin paremmin kun keskityn vain olemaan tässä. Oivallus siitä, että voin paremmin ilman sosiaalisen median ärsyketulvaa. Voin paremmin kun pystyn välillä hiljentymään.

Joillenkin hiljentyminen on luonnossa liikkumista, hyvän kirjan lukemista. Joillekin hyvän musiikin kuuntelemista. Joillekin hengellistä hiljentymistä ja rukousta.