Maapallo on kuolemassa – mennään marssimaan!

V. 2016 mediassa kohistiin National Geographic-lehden uutisesta, että puolet Ison valliriutan koralleista on kuollut (https://yle.fi/a/3-10348763). Kuitenkin Australian merentutkimusinstituutti uutisoi v. 2021, että korallien määrät ovat kasvaneet ennätyslukemiin (https://www.aims.gov.au/reef-monitoring/gbr-condition-summary-2020-2021)!

Jääkarhujen on ennustettu kuolevan jäätiköiden vähentyessä. Viimeisimpien havaintojen mukaan jääkarhut ovatkin pärjänneet hyvin. Tutkijan mukaan jääkarhu on osoittanut kykynsä sopeutua.”Olot ovat niille yhä tyydyttävät, koska ne tarvitsevat jäätä vain osan vuodesta.” Tutkijan mielestä ilmastonmuutoksen aiheuttaman kärsimyksen symboliksi saattaisikin sopia paremmin joku muu eläin (https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010445632.html ).

Hiilidioksidia pidetään tärkeimpänä syynä maapallon lämpötilan nousulle. Tosiasiassa hiilidioksidia tärkeämmiksi 2000-luvun lämpötilavaihtelujen selittäjäksi ovat osoittautuneet ENSO-ilmiö (merivirtojen aiheuttamat lämpenemiset ja jäähtymiset), ilmaston lämpötilojen pitkän aikavälin (vuosikymmenien – vuosituhansien) oskillaatiot sekä auringon lyhytaaltoisen säteilyn aiheuttamat vaikutukset (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/on-se-ilimoja-pidellyt-maapallon-lampotilassa-ei-mitaan-ihmeellista/).

WWF:n mukaan metsiä häviää maapallolta ennätysvauhtia (https://wwf.fi/uhat/metsakato/ ). Kuitenkin tutkimuksen osoittavat, että metsien määrä on kasvanut useilla alueilla maapallolla ja maapallo tosiasiallisesti vihertyy (https://www.is.fi/tiede/art-2000006257007.html , https://yle.fi/a/3-11925580).

Vihreät ovat jo ennen varsinaisen puolueen perustamista marssineet ydinvoimaa vastaan (https://www.vihreat.fi/vihrea/ydinvoimaa-vai-ei-peppi-seppala-ja-kati-juva/). Perusteluna olivat ydinvoimalan saasteet ja käytetyn uraanin loppusijoituksen ongelmat. Nyt ydinvoiman suosio on Energiateollisuuden mukaan ennätyskorkealla sekä meillä että maailmalla (https://energiamaailma.fi/energiasta/energiantuotanto/ydinvoima/).

Ajat muuttuvat ja maailma muuttuu. Se mikä aikaisemmin oli hälytysmerkki, osoittautuikin vääräksi hälytykseksi. Monet keskeiset ilmastoalarmismin triggerit ovat menettäneet merkityksensä. Maapallon ilmasto on niin valtavan monimutkainen kokonaisuus, että mikään tutkimus ei pysty aukottomasti kontrolloimaan kaikkia siihen vaikuttavia osatekijöitä samanaikaisesti ja toteamaan todenpitäviä syy-seuraussuhteita.

Siksi on surullista, että ilmastoalarmistit ovat saaneet puhaltaa maailmanlopun pasuunoihin niin pitkään. Ei siksi ole ihmeellistä, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöt ovat kasvaneet merkittävästi. Nuorista 76 % kokee huolta ilmastonmuutoksen ja 65 % luonnonkatastrofien uhkiin liittyen https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/nuorten-ahdistuneisuus-on-lisaantynyt-merkittavasti/ . Tällainen ahdistuksen lisääminen ei ole kenenkään edun mukaista. Ilmastoahdistus ei auta ketään, ja varsinkin jos siihen ei aina ole edes riittäviä perusteita ja perusteet ovat tutkimustiedon valossa ristiriitaisia. Suomessa valtamediat yhdessä Greenpeacen, Elokapinan ja vastaavien organisaatioiden kanssa (https://www.ilmastotoiminta.fi/jarjestot-ja-liikkeet/) ovat pääasiassa vastuussa ilmastoalarmismin kiihdyttämisestä ja ihmisten ahdistuksen lisäämisestä.

Onko yksilön lentämisellä väliä?

HS kirjoitti 6.6. suomalaisesta Anna-Katri Räihästä, joka oli käynyt kaikissa maailman maissa (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009605253.html). Räihä on paitsi ensimmäinen suomalainen nainen, myös nuorin pohjoismainen nainen, joka on käynyt kaikissa maailman maissa. Tämä hieno suoritus ei kuitenkaan herättänyt ylistystä Hesarin toimituksessa, vaan 9.6. lehti kirjoitti kriittisen artikkelin (https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009640314.html).  Lehden mukaan suomalaiset kuuluvat maailman ahkerimpiin matkustajiin.  ”Compensaten vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskeala ihmettelee tapaa, jolla somessa ja perinteisessäkin mediassa ihaillaan elämäntapaa, joka on kestämätön.”

Räihä itse työssään arvioi esimerkiksi energia- ja infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutuksia, laatii vastuullisuusarviointeja ja laskee eri tekijöiden hiilijalanjälkeä. Räihä toteaa, että ”Se, että yksityiset ihmiset lopettaisivat lentämisen, ei ratkaise ilmaston lämpenemisen ongelmaa”. Lentoliikenne tuottaa alle 4 prosenttia koko maailman kasvihuone­päästöistä. Lentokoneilla kuljetetaan myös rahtia ja liikematkailijoita. ”Matkailu luo työpaikkoja ja vahvistaa paikallista taloutta. Turismin tuomien tulojen myötä voidaan myös kehittää paikallista infrastruktuuria.” Räihä kertoo itse suosivansa matkoillaan paikallisia palveluja. ”Pyrin siihen, että rahani menevät suoraan paikallisille, eivätkä välikäsien kautta isoille kansainvälisille firmoille.”

Hesarin sormenheristelyartikkeli kuvaa tämänhetkistä ilmastokeskustelua erinomaisesti:

Se on arkkityyppinen esimerkki siitä, kuinka ilmastokysymyksissä voidaan olla täysin vastakkaista mieltä, perustellusti. Mitään yhtä totuutta ei ole, vaikka meille on yritetty sellaista väittää. Ympäristöön vaikuttavat seikat ovat paljon monimutkaisempia kuin edistyneidenkin tutkimuslaitosten laskelmat esittävät. Nyt hallituksen kokoajat käyttivätkin myös muita ilmastoasiantuntijoita kuin niitä, joita yleensä eniten on Suomessa päästetty ääneen.

Toiseksi se on esimerkki siitä, kuinka Suomessa vallalla oleva ilmastopolitiikka on liian yksisilmäistä. Ilmastopolitiikka on ollut talousvihamielistä  Se ei ota huomioon ilmastopolitiikan ja talouspolitiikan välistä kytköstä, ihmisen toiminnan taloudellisia ulottuvuuksia. Tässä tapauksessa esimerkiksi sitä, miten tärkeä tulolähde turismi on kehittyville maille. Näiden maiden kehitykselle on paljon tärkeämpää saada nyt talous jaloilleen ja sitä kautta hyvinvointia ja kunnollista yhteiskunnan perusstruktuuria. Se ei tapahdu vihreään siirtymään pakottamalla. Liian nopea vihreä siirtymä heille tarkoittaisi turismin lopettamista lentämisen hankaloittamisen kautta, halvan fossiilisen energian hylkäämistä ja kalliin vihreän energian struktuurin rakentamista.

Kolmanneksi se on malliesimerkki syyllistämisestä. Syyllistämisellä voidaan saada jotkut luopumaan lentämisestä, juurimaan kurtturuusuja ja lupiineja, sammuttamaan valojaan tunniksi kerran vuodessa. Mutta mitään suuria muutoksia sillä ei yhteiskunnassa saada aikaan.