keskiviikko 26. huhtikuuta 2023

Köyhyys ja aliravitsemus - Miten kehitysmaat pääsisivät jaloilleen?

Kehitysmaissa kuolee vuosittain yli 8 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Suurin syy kuolleisuuteen ovat infektiotaudit, ennen kaikkea ripulitaudit. Tuberkuloosiin kuolee maailmassa vähintään yhtä paljon ihmisiä kuin covid-infektioon on kuollut. Eniten tuberkuloosia sairastavia on Aasian (6 miljoonaa) ja Afrikan (3 miljoonaa) köyhillä alueilla. Aliravitsemus lisää infektioista johtuvien kuoleman riskiä. YK:n mukaan jopa 24.5 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii kroonisesta nälästä Pohjois-Afrikassa.

Björn Lomborg on tanskalainen tutkija ja kirjailija, Copenhagen Business Schoolin apulaisprofessori. Hän on kritisoinut YK:n kehittyvien maiden kehitysohjelmaa MDG:tä (Millenium Development Goals) siitä, että siinä kehityskohteita on liikaa (169 kpl) ja liian yleistasoisia (https://www.copenhagenconsensus.com/halftime). Sinänsä tavoitteet ovat hyviä: mm. äärimmäisen köyhyyden ja aliravitsemuksen voittaminen, infektioiden vähentäminen ja koulutuksen lisääminen. Tavoitteet ovat kuitenkin liian laajat ja kunnianhimoiset, jotta ne voisivat olla hyödyllisiä. Niissä tulisi olla enemmän tehokkuusharkintaa, ts. mihin toimiin kannattaa panostaa, jotta rahoille saataisiin maksimaalinen hyöty. Esimerkkinä siitä kuinka abstaktilla tasolla YK:ssa liikutaan, Lomborg esitti erään kehitystavoitteen kuvailun:  “…by 2030 ensure all learners acquire knowledge and skills needed to promote sustainable development, including among others through education for sustainable development and sustainable lifestyles, human rights, gender equality, promotion of a culture of peace and non-violence, global citizenship, and appreciation of cultural diversity and of culture’s contribution to sustainable development.” Mahdollisesti edes YK itse ei tiedä mitä tuo tarkkaan ottaen tarkoittaa.

Lomborgin mukaan kustannustehokkaat tavoitteet olisivat ainakin seuraavat:

1.       Vastasyntyneiden ja lapsivuodekuolleisuuden vähentäminen

2.       Aliravitsemuksen voittaminen

3.       Perusterveydenhuollon järjestäminen

4.       Korruption kitkeminen

5.       Tehokkaamman peruskoulutuksen järjestäminen ja opettajien opettaminen

6.       Malarian voittaminen

7.       Pitkäaikaissairauksien hoidon tehostaminen

8.       Tuberkuloosin voittaminen

9.       Polion hävittäminen

10.   Lasten rokottaminen.

Listalla on siis neljä infektiotautia, viisi jos lapsikuolleisuuteen oleellisesti liittyvät ripulitaudit lasketaan mukaan.

Nämä tärkeimmät kohteet eivät vaadi suurta rahallista panostusta, mutta sillä rahalla voi saada paljon aikaan. Paljon enemmän kuin YK:n taivaita maalailevilla vihreillä ratkaisuilla. Kehitysmaiden syvimmät ongelmat eivät ole esimerkiksi ilmastoon liittyviä tai vihreään politiikkaan liittyviä. Ne ovat yksinkertaisia, mutta vuosisatojen ajan köyhiä ja aliravittuja kansoja vaivaavia ongelmia. Ne pitäisi ratkaista ensin ennen kuin mennään länsimaille tutumpiin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten fossiilisen energian vähentämiseen. Meille länsimaalaisille tuberkuloosi ja polio ovat unohdettuja ja vähäteltyjä ongelmia. Näihin Lomborgin mainitsemiin yksinkertaisiin ongelmiin käsiksi käyminen vaatisi vain pientä rahallista panostusta, mutta maiden hyvinvointi paranisi oleellisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

”Tämä riitti minulle ” – miesten arvomaailma muutoksessa

Financial Times julkaisi alkuvuodesta 2024 tutkimuksen eri maiden nuorten arvoista. Sen mukaan miesten ja naisten arvot ovat erkanemass...