Viimeisimpien mielipidetiedustelujen Vihreiden kannatus on vain 8 % (HS 21.3.2023), vähäisintä sitten vuoden 2015. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on tullut takkiin. Vihreiden kannatus oli korkeimmillaan vuoden 2019 eurovaaleissa 16 %. Mihin Vihreät oikein on kadonnut?
Vihreiden ex-puheenjohtaja Osmo Soininvaara kirjoitti v. 2005 pamfletin Vihreät ja talous. Hän kirjoitti sen vastineeksi jo silloin esille tulleeseen ihmettelyyn, mikä on Vihreiden linja talouspolitiikassa. Ihmeteltiin miksi Vihreät eivät käy keskustelua vihreästä talouspolitiikasta. Kirjasessa Soininvaara käy läpi keskeisiä talouspoliittisia linjauksia. Niissä yhteistä on talouden ja ympäristötietoisuuden yhdistäminen toimivalla tavalla.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa Vihreät koki melkoisen tappion, ja silloin STT kysyi Vihreiden entisiltä puheenjohtajilta syitä tappioon (IS 19.6.2021). Ex-puheenjohtajat kritisoivat erityisesti vihreiden hiljaiseloa talouspolitiikassa. Ville Niinistö kirjoitti blogissaan, että ongelmana ei ole se, että vihreiden talouslinja olisi ”siirtynyt vasemmalle” vaan se, että puolue on lähes kadonnut talouskeskustelusta.
Nyt ilmastoasioista puhutaan enemmän kuin koskaan ennen. IPCC julkaisi juuri uuden ilmastoraportin, jonka mukaan ilmastotoimiin pitäisi ryhtyä heti eikä kohta. Siitä huolimatta Vihreiden kannatus on pohjamudissa. Siihen on montakin syytä:
1. Muut puolueet ovat ottaneet ilmastoasiat agendalleen. Puolueilla Vasemmistoliitosta Kokoomukseen on nykyisin ilmastopoliittinen ohjelma.
2. Ilmastokriitikot ovat saaneet lisää jalansijaa ja jopa IPCC:n raportteja kyseenalaistetaan. Ilmastonmuutosten tutkimus on erittäin haastavaa eivätkä tiedeyhteisöt ole yhtä mieltä siitä mitä pitäisi tutkia ja miten ja ovatko tulokset luotettavia.
3. Vihreille ei ole uskottavaa talousagendaa. Talous on politiikan tärkein osaamisalue.
Kuvaavaa on talousosaajan ja yrittäjän Timo Huhtamäen kommentit hänen luovuttuaan tavoittelemasta Vihreiden varapuheenjohtajuutta (Verkkouutiset 15.5.2019).” Huhtamäen mielestä Vihreiltä puuttuu realistinen kuva valtiontalouden kantokyvystä. Hän sanoo, että Suomen talous nojaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Sen takia vihreiden tulisi parantaa suhdettaan elinkeinoelämään. Hänen mukaansa valtaosa Helsingin vihreistä näkee asiat toisin. Hän kertoo saaneensa ”erilaisia kommentteja ja vihjauksia”. – Viitattiin jopa johtamistyön kokemattomuuteen, vaikka olen ollut pörssiyhtiöiden konsernijohtoryhmissä ja johtoryhmän jäsen 9 viimeistä vuotta. Huhtamäki pohtii myös puolueen sukupuolijakaumaa. Hänen mielestään on hyvä, että eduskuntavaaleissa niin moni nainen pääsi läpi, mutta hän ihmettelee, miksi hänen itsensä oli vaikea löytää naisilta tukea, kun hän pohti varapuheenjohtajan tehtävää.– Julkisesti tuekseni ei suostunut yksikään nainen, miehiä olisi ollut tarjolla vaikka kuinka.”
Mitä tästä pitäisi ajatella? Ehkä sitä, että Vihreät ei ehkä sittenkään ole vakavasti otettava poliittinen puolue vaan jotakin muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti