Pojat ja miehet eivät kelpaa!

 Onnea miehet! Tänään on Kansainvälinen Miestenpäivä. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta miesten hyvinvoinnista ja miesten roolimalleista yhteiskunnassa.

Suomessa on puhuttu viime aikoina poikien ja miesten asemasta yhteiskunnassa. Tänään julkaistiin tutkimus, jossa todettiin, että pojille tehdään huomattavasti tyttöjä useammin päätös koulussa tarvittavasta tuesta. Tilaston koonnut Vertikal Oy:n tutkija kommentoi tulosta sanomalla, että poikien suurelle osuudelle tuen saajissa ei ole mitään selkeää selitystä, mitkään taustamuuttujat eivät selitä sitä. Siihen ei liity esim. suhteessa suurempi maahanmuuttajataustaisten osuus. Poikien suuri osuus tietyssä kunnassa ei korreloi minkään asian kanssa. Vaikuttaa siltä, että selittävänä tekijänä on lähinnä kunnan koulujen kulttuuri. Kun tehostetun ja erityisen tuen päätökset eivät perustu mihinkään selkeään kriteeristöön, pojat voivat joutua tehostetun tuen piiriin pojille tyypillisen käyttäytymisen perusteella, eivätkä välttämättä todellisten oppimisvaikeuksien takia. Tutkija kysyykin onko niin, että pojille tyypillistä käyttäytymistä suvaitaan kouluissa huonosti? Näyttää siltä, että kouluihin on luotu järjestelmä, jossa pojat näyttäytyvät epä­onnistujina: ”Pojat leimataan ongelmaksi”.

Helsingin yliopiston tutkija Harry Lunabba kritisoi nykyistä koulua sukupuolisokeudesta. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei ole sukupuolisensitiivinen eikä huomioi riittävästi erilaisia taustatekijöitä, jotka voivat vaikuttaa koulumenestykseen. Pojat nähdään pikemminkin ongelmana kuin voimavarana. Poikien erityislaatuisuutta ja pojille ominaista käyttäytymistä ei ymmärretä eikä osata. Seurauksena on, että pojat eriytetään erityisluokkiin ja heille annetaan opetuksen tukea, vaikka heillä ei olisikaan oppimisvaikeuksia. ”Poikien kiinnostuksen kohteet nähdään usein negatiivisessa valossa. Kun pojat tykkäävät pelata tietokonepelejä ja olla koneella, kauhistellaan ruutuaikaa. Samaan aikaan tyttöjen kohdalla mietitään, miten heidät saisi innostumaan koodauksesta.”

Pojista puhuttaessa korostetaan edelleen usein etuoikeutettua maskuliinisuutta ja samalla unohdetaan, että pojat ovat myös haavoittuvia. ”Mietin sitä, että missä nämä koulujen tukitoimia saavat pojat kokevat onnistumisen tunteita? Ehkä jossain koulun ulkopuolella.”

Pojat saavuttavat koulukypsyyden tyypillisesti tyttöjä myöhemmin. Esimerkiksi vielä yläasteella itseohjautuvuus voi olla monelle pojalle hankalaa, eli he hyötyisivät aikuislähtöisemmästä opetuksesta. Muutenkin Lunabban tutkimuksissa todettiin, että pojat pitävät enemmän aikuismaisesta lähestymisestä ja kurinpidosta, ei ”lässytyksestä”.

Poikia kohtaan sokeassa koulumaailmassa poikien suoritukset jäävät heikommiksi kuin tyttöjen. Se näkyy lukioon päässeiden osuuksissa ja korostuu vielä korkeakoulujen oppilasvalinnoissa. Naisistuminen on selkeä trendi koulutettujen keskuudessa.